Tällä hetkellä rakentajan rouvaa tympii koko rakennusprojekti. Siis ei sillä ettenkö haluaisi uutta taloa ja ettenkö olisi iloinen että mulla on niin kätevä mies ja hyvät apumiehet jotka osaa taloa tuosta noin vaan rakentaa, mutta välillä silti tuntuu, että olisi mukavaa viettää tavallista arkea koko perheen kanssa ja tehdä tavallisia asioita, kuten syödä yhdessä, käydä kaupassa yhdessä, ulkoilla, kyläillä jne.. En halua valittaa ja olla ilonpilaaja joka vie koko rakennusurakasta hohdon, mutta ei kai silti ole aina pakko jaksaa ja olla reipas?

No, olen kyllä yrittänyt niellä ärtymykseni ja väsymykseni koska se ei todellakaan ole kannustavaa miehelle joka puurtaa raksalla hiki hatussa meille uutta kotia, mutta kaipa se väsymys meikäläisestäkin välillä paistaa läpi. Raskainta ehkä on ollut se että tähän samaan syssyyn palasin työelämään ja pojan hoidossa pärjääminen ja sairastelut on painaneet mieltä ja muutenkin uudenlaisen arjen opettelu on ollut jokseenkin haastavaa. Siis se että töiden jälkeen mennään iltaisin tukka putkella sinne, tänne ja tuonne ja pojan nukkumaanmenon jälkeen laitetaan seuraavan päivän ruuat, pyykätään ja siivotaan ja nukkumaan päästään itse lähempänä puolta yötä ja aamulla taas noustaan varhain että ehditään kiikuttaa tenava hoitoon ja jos vaikka itse vielä ehtisi ajoissa töihin. Eikä minun kuninkaallinen korkeuteni ole tottunut sellaiseen uurastamiseen, enkä usko että poikakaan kauheasti nauttii näin menevästä elämästä. Toisaalta poika vaatii joka ilta talolle menemistä ja onhan se kiva että poika siellä viihtyy kun siellä se isäkin on, niin en ole sitten hennonut pitää häntä sieltä poissa vaan lähestulkoon joka ilta ollaan talolla käyty. Minä en siellä juurikaan mitään saa aikaiseksi, mitä nyt vähän lattiaa lakaisen ja puupalikkoja keräilen mutta eipä mun energia taitaisi enää rakennuspuuhiin riittäkään.

Onneksi talo on jo aika hyvällä mallilla ja siitä saa voimaa tsempata itseään ja toisiamme eteenpäin, että joskus tämäkin projekti valmistuu ja sitten saadaan taas olla yhdessä, koko perhe.

Kiitos että sain avautua, helpotti kummasti. Nyt lataan vielä parit valokuvat, uusimpia en oo vielä saanut koneelle mutta jotain nyt kuitenkin.