Haimme siis tonttia kaupungin yleisessä tonttijaossa keväällä 2009, mutta sanomalehti kertoi eräänä aamuna, ettei meitä onnistanut kun tontinsaajien nimet julkaistiin. Pettymys oli tietysti iso mutta ajattelimme sitten vain tyytyä asustamaan toistaiseksi omassa pikku tuvassamme kunnes jotain uutta ilmaantuisi eteen. No, eipä aikaakaan kun saimme käsiimme listan tontin saajista ja varalla olijoista, me olimme varalistalla ensimmäisinä. Meillä olisi sittenkin mahdollisuus saada tontti, kunhan jaksaisimme vähän odottaa.

Jälkeenpäin ajatellen varalistalta ponkaiseminen oli paljon parempi tilanne kuin alkuperäinen hakutilanne, jolloin oli pitänyt päättää tietyt tontit joita halusi hakea ja jos/kun näitä tontteja oli hakenut lukemattomat muutkin ihmiset ja näiden kesken tontit jaettiin, niin mahdollisuudet saada se haluttu tontti oli melko huono. Mutta nyt peruutustonteista saatiin valita vapaasti mieleisemme, ja vaikka listalla ei ollut alunperin toivomaamme tonttia, niin lähestulkoon yhtä hyvä, ellei jopa parempikin, tontti oli, ja sen varasimme nopeasti.

Kaupungin tontit on, kuten tunnettua, useimmiten pieniä ja tiiviisti sijoitettuja että saataisiin mahdollisimman monta tonttia tarjolle. Meidän tonttimme on 800m2, tulevalta kadulta katsottuna 20 metriä leveä, 40 metriä pitkä. Tontin koko luonnollisesti asettaa erinäisiä vaatimuksia tontille rakennettavalle talolle, ja nämä vaatimukset kaikessa kummallisuudessaan selvisivät meille vasta tontin varauksen jälkeen. Rakennusvaatimuksiin kuuluu muun muassa seuraavia asioita:

• Talo pitää rakentaa kadun suuntaisesti, ja saa olla ulkomitoiltaan maksimissaan 12 metriä leveä, mikä sulkee heti kättelyssä pois tavanomaisimmat, perinteiset suorakaiteen malliset talot joiden ulkomitat ovat aina vähintään n. 14 metriä
• Kadulta katsottuna vasemmassa päädyssä ei saa olla pääikkunaa yläkerrassa, mikä sulkee pois useimmat valmiit 1,5 ja 2-kerroksiset talomallit 
• Jos samaisessa päädyssä on alakerrassa ikkunoita, niin tontin rajalle pitää rakentaa aita jonka tulee olla väriltään kivenharmaa ja suositeltavaa on että aidat tehdään luonnonkivestä
• Katon väriksi määrätty tumman harmaa, muu väritys ja ulkoasu on vapaa, luojan kiitos!
• Talon ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa enintään 3/4 tontin rakennusoikeudesta, eli kun meillä rakennusoikeutta on 200m2 niin yksikerroksinen talo saisi olla enintään 150m2
• Jos rakentaa taloon yläkerran, saa yläkerta olla maksimissaan 45% talon rakennusoikeudesta, meillä siis saisi olla 90m2 yläkerrassa

Tuossa siis muutamia vaatimuksia, joita alueelle laadittu asemakaava rakentajille asettaa. Käytännössä siis saimme heittää hyvästit kaikille valmiille talomalleille, koska ne harvat valmiit esitteistä löytyneet talot, jotka tontille olisivat sopineet ja vaatimukset täyttäneet, olivat sitten ihan jotain muuta kuin mistä olimme unelmoineet. Me emme halunneet modernia kuutiotaloa jotka mittojen puolesta menisivät heittämällä tontille. Emme halunneet myöskään sellaista perinteistä taloa, jossa oli niin vähän neliöitä että sen vuoksi olisi sopinut kaupungin asettamiin raameihin. Emme halunneet mitään kompromisseja, koska meillä oli unelma tilavasta ja toimivasta kodista. Sellaista ei kuvastoista löytynyt, ei sellaista jonka olisi meidän ahtaalle tontillemme voinut rakentaa.

Talomyyjiä tavattuamme ja muutamia tarjouksia valmiista talomalleista saatuamme päädyimme suunnittelemaan ihan oman talon. Alunperin olimme haaveilleet Kannustalojen Long Island-taloista, mutta sitten löysimme kälviäläisen pienemmän talofirman nimeltä Kreivi-Talot, joilla oli hieno Nordland-mallisto joka etäisesti muistutti noita Lond Island-taloja. Nordland 136 mallin pohjalta lähdimme suunnittelemaan omaa taloa. Mukaan tuosta pohjasta otimme vain korkean keittiö-olohuone -osion ja loput pohjasta pistimme uusiksi. Tästä pyysimme tarjousta, tarjouksen saimme ja useamman tapaamisen ja pohjapiirustuksen säätämisen jälkeen saatiin talokaupat tehtyä.

Nyt meillä on siis tontti jota emme ole vielä omaksemme lunastaneet tai vuokranneet, ja talokaupat tehtynä. Vain rakennuslupa puuttuu.

This land is our land. Tontti eturajalta katsottuna.

Tuo yksinäinen iso mänty on meidän, en oikein tiedä miksi se on jätetty pystyyn kun muut puut on lähistöltä kaadettu. Kauempana tonttimme perällä on pieni kaistale mäntymetsää, mutta ei tuo yksinäinen puu mitenkään siihen metsään kuulu. No, kaataisimme puun mielellämme sitten kun tontti on meidän, mutta ilman kaupungin lupaa sitä ei luonnollisesti saa kaataa, ja jos haluamme tehdä männystä polttopuuta, niin meidän pitää ostaa ne, mänty ei automaattisesti kuulu meille vaikka meidän pihassa seisookin. Ehkä tämä on yleinen käytäntö, mutta meikäläiselle se tuli yllätyksenä, ettei kaikki tontilla oleva kasvusto automaattisesti siirry meille kaupanteon yhteydessä.